Kielajoki ja Koiviston juniori. Matkapäivät 4 ja 5.

En ehtinyt edes kunnolla herätä, kun mies alkoi aamulla hoputtaa suihkuun vieressä olevalle leirintäalueelle - oli käynyt tekemässä alueella 20 euron diilin, että katras saa käydä viikonlopun yli vapaasti suihkussa ja tyhjätä kemssan (vaunun vessan).

Toisessa suihkussa oli vain yksi asento - tulikuumaa - ja minä onneton osuin juuri tuohon suihkuun. Nahka kaltattuna ja höyryten kiskoin vaatteet ylle. Vaunulla mies taas hoputti. Kiire oli lähteä 110 km:n päähän Ivaloon lentokentälle poikaa hakemaan, mutta minä julkaisin kaikessa rauhassa edellisiltana kännykällä naputeltua blogitekstiä. Toivoin, että tänään tekstiin tulee oikea julkaisupäivä, kun matkapäivä kakkosen tekstit jäivät jostain syystä edellispäivän päiväykselle. 

Klo 11 lähdimme ajelemaan Kielajoen rannoilta kohti Ivaloa. Aurinko paistoi taas kuumasti, auton lämpömittari näytti +29 astetta. Pojan lento AY557 HEL-IVL lähti Helsingistä klo 11.35 ja saapumisaika Ivaloon oli 13.05. Pysähdyimme Myössäjärvellä hetkeksi ottamaan aurinkoa. Mies laittoi iPadissaan päälle Flightradar24-ohjelman, jolla seurasi reaaliaikaisesti pojan lennon etenemistä kartalla. Ohjelmalla pystyi katselemaan myös sitä, mitä koneessaolijat ikkunoistaan näkivät alapuolellaan.

Olimme puoli tuntia etuajassa lentokentällä. Lento saapui ajallaan,  iloisesti hymyilevä poika mukanaan. 

Kone oli ollut aivan täynnä. Ensimmäisenä ajettiin Ivalon Suutari-Sepolle hakemaan pojalle kalastuskamppeita ja perhovapa. Poika saapui vain kevyen selkärepun kanssa. Sepolla oli pari ulkohallia täynnä kalastusvälineitä, näkyipä siellä kelluntarengaskin. 

Paikka on suosittu kalastusvälineiden ostopaikka ja avoinna arkisin klo 20 asti, viikonloppuisin (myös sunnuntaina) klo 17:ään. 

Kaikkea löytyi mitä tarvittiin. Kuukkeli-marketista vielä muhkeat limsakassit, ruokaa ja jotain lapinherkkujakin (hillakastiketta ja variksenmarjamehua),  sitten kohti Kaamasen Kievaria.

Kaamasen Kievariin on Inarista matkaa noin 28 km. Kievari kuuluu myös reitin pakollisiin pysäkkeihin meidän perheessämme. Talon poronkäristys on herkullista ja sitä me menimme tänäänkin syömään. Emmekä pettyneet nytkään - annosta joutuu hetken odotella, mutta se kannattaa. Koko sakki söi hartaan hiljaisuuden vallitessa. 

Ison kahvikupillisen ja lämpimän voisilmäpullan jälkeen väki oli valmiina lähtöön.

Lentokenttäreissun aikana sää oli muuttunut: vettä oli satanut, taivas pilvessä ja lämpötila pudonnut. Viileämpi ilmavirta tuntui tervetulleelta monen päivän paahteen jälkeen ja lupaili kalaonnea. Mies kävi jo ensimmäisenä iltana heittämässä perhoa ja nirhaa Kielajoella,sillan luona, ja sai kaksi taimenta. Alamittaisina joutuivat vielä kasvamaan. Sillan kohdalta alkoi yläjuoksulle rauhoitusalue, toisella puolella siltaa sai kalastaa. Hellesää vaikuttaa selvästi kalan syöntiin. 

Kun Koiviston juniori saapui, se onkin ollut yhtä kalastusta sen jälkeen. Pieniä harreja ja taimenia tulee, mutta niiden isät ja äidit pysyivät viileissä syvänteissä. Kalastuksen vauhtiin on silti päästy ja porukka nauttii Kielajoella. Viime yönä kalasteltiin kahteen asti yöllä, tänä aamuna porukka paineli koskille heti aamupalan jälkeen. Pieni ruokatauko, ja hetkeksi sadetta ja ukkosta pakoon joelta. Miehet lähtivät vielä iltakalastukselle; minä kaivoin P. D. Jamesin Majakan esiin, varustauduin sähkökärpäslätkällä ja tv-karkkipussilla, ja vietän rauhallista lauantaihetkeä vaunulla lukien :)