keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Lapin erämaihin ja Pohjois-Norjaan. Matkapäivä 1.


Loma!! Erämaaelämää ja kalastusta Lapissa ja Norjassa muutaman ihanan viikon ajan puolison kanssa. Tästä ei elämä ja lomasää voisi paremmaksi muuttua. Kokeilen, miten onnistun pitämään pientä matkapäiväkirjaa Bloggerin ja kännykän kanssa :) Apuun piti ottaa vielä isännän kannettava, mutta ehkä täältä jotakin saa jaettua.



Eilen hiki virtasi tavaroita pakatessa ja taloa siivoillessa. Mies laittoi asuntovaunua lähtökuntoon ja kasteli kasvimaita ja kasvihuonetta. Anoppi ja appi jäivät kotimiehiksi valvomaan tiluksia.

Vähän sisäkuvia kalastusmajastamme:





Tavaraa tuli pakattua aivan liikaa: oli evästä kaapit täynnä, vaatteita monta kassia, ja kaikkea mahdollista ja mahdotonta kalastusvehjettä kelluntarenkaasta Tenon vapoihin. Norjaan piti varata sitten ihan omat välineensä ja merikalastukseen sopivat, raskaat uistimet ja vavat. Melkoinen karavaani lähti tänä aamuna kohti Vätsärin erämaa-aluetta. Karttaan alue on merkitty Suomi-Norja-Venäjä -rajavyöhykkeelle nimellä Øvre Pasvik Nasjonalpark.



Auton matkamittari näytti lukemaa 107 470 ja matka alkoi kymmenen maissa aamulla +27 asteen helteessä. Tuttuakin tutumpi reitti vei Kaustisen-Toholammin-Sievin-Ylivieskan-Oulaisten kautta Ouluun ja Kemiin. Ensimmäinen matkapäivä on aina vähän tylsä: kova kiire kohti pohjoista ja tutulla reitillä ei ole enää paljon tutustuttavaa. Lomatunnelma oli mitä parhain.

Toholammin kohdalla kaksi tyttöä käveli tiellä ruusut käsissään. Mietin, mihin tytöt arkiaamuna ovat kukkien kanssa menossa. Sitten näin kahdessa talossa puolisalkoon lasketut liput, ja muistin viikonloppuna tapahtuneen kauhean onnettomuuden, jossa neljä nuorta kuoli. Vaitonaisina ajelimme Toholammin ohi.

Ylivieskaa ei ohiteta käymättä Kärkkäisellä. Miehen piti saada kelluntarengasta varten uudet, suuremmat räpylät, kun 45 numeron koivet eivät kunnolla mahtuneet renkaan mukana tulleisiin lapsenkenkiin. Ensin kuitenkin poikettiin optikolla hakemassa isännällekin Polaroidin aurinkolasit. Mies oli ostanut kalliit Dolce&Gabbanan kakkulat, kun edelliset putosivat uistelureissulla Lappajärven pohjaan. Kokeltuaan minun viidenkympin lasejani, nakkasi D&G:t pois, ja haki samanlaiset itselleen :)



Oulaisten Nesteellä pysähdyttiin syömään ja hillomunkkikahveille. Ruoka oli hyvää kotiruokaa: perunoita, jauheliha-salamikastiketta ja salaatteja -kahvi oli hyvää, samoin hillomunkki. Paikka on pieni, mutta yllättävän suosittu ruokapaikkana. Pissapoikaan lisäys Itikka-Lasolia, sillä kohta ropisee...




Matka jatkui ihanassa kesähelteessä mittarin näyttäessä 27-30 asteen lukemia. Oulun Takukankaan levähdyspaikalla lyhyt jalottelustoppi.



Tervolan Nesteellä kinkku-munasämpylöitä, poroleipiä ja sitä kitkerää huoltamokahvia.



Pohjoiseen ei mennä ilman Kursulaisen leipää. Erittäin Sallainen ruisrouheleipä on meidän mielestämme Suomen parasta ruisleipää, Sallassa leivottua Kursulaisen leipomon  herkkua. Leivät myydään kahden leivän pusseissa ja tällä kertaa sitä löytyi Rovaniemen Prismasta. 




Ensimmäinen poro hyppäsi tielle noin 80 km ennen Sodankylää, muita ei sitten tänä päivänä näkynytkään. Pieni ikkunanpesutauko...


 ja seuraava tauko klo 21 Käyrämön Potkuriparkissa. Piti käydä nappaamassa kuva maailman suurimmasta Martasta :) Potkuriparkista saa erinomaista lohikeittoa ja lettuja, joten paikan ohi ei kannata ajaa. Nyt paikka oli ehtinyt mennä kiinni, aukioloajat olivat 8-18. Ohi menivät niin Luoston kuin Pyhätunturinkin risteys, eikä tänä vuonna poikettu edes vilkaisemaan tuntureita. Ilta oli jo sen verran pitkällä, että kohta piti etsiskellä yöpaikkaa.




Kun isäntä alkoi keskustella navigaattorin kanssa tyyliin:
-Navigaattori:"Käänny oikealle - tästä."
-Isäntä:"Enkä käänny!" jne.
Sanoin, että nyt on parasta ajaa yöparkkiin. Leiriydyimme Sattaseen, pienen järven rannalle, muutaman muun vaunukunnan kanssa. Hieno, tyyni ilta. Aurinko paistaa vielä korkealta. Mies pisti tv:stä jalkapalloa mölyämään ja Kursulaisen leivän tuoksu kävi liian vastuttamattomaksi. Jos huomenna tulisi jo kalansaalista :)







6 kommenttia:

  1. Jes, näitä päivityksiä odottelinkin!! :) Voi olla että kunhan pääsette kalaan, niin saan jopa isännänkin tämän blogisi ääreen hetkeksi! :)
    Teillä on sentään kunnon menoväline. Asuntoauto on meilläkin haaveissa, mutta haaveena se pysyykin, ellei sitten lottovoitto osu kohdalle! :) Farmariautomme on aina aika tupaten täynnä, kun takaluukun täyttää iso koira ja kaikki muut kamat ovat joko takapenkillä tai sit suksiboksissa. Mutta hyvin ollaan niinkin pärjätty. Asuntoautossa se matkustusmukavuus voisi vaan olla vähän toista luokkaa.
    ja kiitos tuosta ruisleipäsuosituksesta! Josko meilläkin matka suuntaisi tänä vuonna Tornioon niin täytyy katsella jos kaupoista löytyisi kyseistä leipää. Viettäkäähän oikein lysti reissu!!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä työn ja tuskan takana päivityksen saamine blogiin iPhonen ja iPadin kanssa, kuvat kenkkuilivat melkoisesti. Mukavaa, jos reissu kiinnostaa :)
      Meidän vaunulla on jo ikää, mutta se palvelee loistavasti: se on iso, on vessa ja suihku, iso keittiö ja tasot on korkealla, kaappitilaa ruhtinaallisesti ja makuutilakin on leveä. Meille on riittänyt näille kalareissuille mainiosti. Asuntoauto olisi monta kertaa helpompi ja nopeampi kulkupeli, mutta vaunullakin on puolensa. Koiran kanssa matkatessa varsinkin, kun meidänkin koira oli lähes 50-kiloinen lattianvaltaaja. Ja hyvillä leirintäalueilla saattoi vaunun jättää parkkiin, ottaa auton irti ja lähteä kiertoajeluille, ja paikka säilyi leirintäalueella. Haaveissa on meilläkin ollut asuntoauto. Sitten joskus.
      Nyt ajelemme kohti Saariselkää ja Ivaloa. Sää on upea. Jos illalla pääsisimme jo kalan makuun :)

      Poista
  2. Ihana postaus...näitä on kiva lueskella....varsinkin kun nyt oli niin paljon tuttuja paikkoja. Pohjoisessakin päin, saatikka sitten täällä teitin alkumatkassa... olisitte poikenneet meille keffelle Nesteen sijaan, asutaan ihan siinä lähellä ison tien varrella.
    Mistä ootte hankkineet tuon vaunun edessä olevan porrasjutskan?
    Ihanaa matkaa....uusia postauksia odotellessa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, mehän olisimme tulleet kahville sinne! :)
      Täällä on aivan ihana kesäsää, verkkaisesti matkataan eteenpäin. Pysähdellään, nautitaan.
      Tuo porrasjakkara on ostettu Seinäjoelta karavaaniliikkeestä, on aivan yliveto reissussa. Helppo nousta vaunuun, on tukeva ja säänkestävä -matkaan lähtiessä nostetaan poikittain vaunuun sisälle. Kerran se unohtui Siniselän levähdyspaikalle, onneksi muistettiin Limingalla ja palattiin takaisin. Ei ollut kukaan ottanut mukaansa :)

      Poista
  3. Selasin netistä Pohjois-Norjaan liittyviä matkailukertomuksia, ja siellä löysin teidän reissusta kertovan jutun. On mahtavia maisemia ja ollut varmasti ihana matka. Olen itsekin käynyt Norjassa pari kertaa, mutta siitä on jo vuosia aikaa, ja olen alkanut kaivata uutta matkaa sinne ja samalla Suomen lappiin, kun se on sopivasti matkan varrella. Tutustuin samalla leivontasivuihisi, joissa on ihania ohjeita. Ajattelin kyllä kokeilla tuota puolukkapiirakkaa! Hyvää syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Hyvää adventin odotusta ja mukavaa joulunaikaa.
      Meillä jäi tänä vuonna kesälomareissu Norjaan tekemättä perheessä tapahtuneen kuolemantapauksen vuoksi. Ehkä vielä joskus päästään reissuun. Kiva, kun löysit sivuilleni :) Toivottavasti löydät mielenkiintoista tutkittavaa :)

      Poista

Olisi kiva tutustua sivujeni lukijaan. Jos haluat, voit jättää kommentin käynnistäsi :) Kommenttisi käväisee ylläpidon tarkastuksessa, joten se näkyy vasta pienellä (joskus suurella...) viiveellä. Bloggerissa tapahtuneiden muutosten takia kommentit jäävät usein saapumatta sähköpostiini, samoin kuin omat vastaukseni eivät näytä tulevan julkaistuksi -silti käyn kyllä viestit aina jossain välissä täällä lukemassa <3 Anne