3D-tulostusta kotikäyttöön

Di-di-di-di-dyy-dyy-di-di-di-di-dyy-dyy...yksitoikkoinen vaimea jumputus on kaikunut työhuoneen lattialta joulusta asti. Ostin puolisolleni joululahjaksi 3D-tulostimen. Kun on yli 30 vuotta ostanut samalle miehelle lahjoja, alkaa uudet ja mielenkiintoiset lahjaideat olla todella vähissä. Se on aina selvää, että jotain tekniikkaa lahjan pitää olla, ja joulunpyhät pitää saada koota ja testata jotain uutta vermetta. Joulu ei olisi muutoin joulu Koiviston perheessä.

Tulostin piti koota itse, laite saapui aivan atomeina, ja sillä pidettiinkin mies poissa pahanteosta joulunpyhinä. Syynä oli myös laadukkaalle laitteelle paljon edullisempi hinta. Vehje oli niin uutta mallia, että se saapui maahantuojallekin vasta joulukuulla - ihan sai jännittää ehtiikö laite tulla jouluksi ollenkaan.  Laite oli kahdella tulostuspäällä tulostava; kahden tulostuspään etuna on se, että samaan kappaleeseen voi tulostaa kahta erilaista lankaa. 

Tulostuslankana käytämme ensisijaisesti PLA-lankaa, joka on maissipohjaista, biohajoavaa lankaa: helppoa tulostaa, ja todella luja ja kestävä lopputulos. Toisena lankana ovat ABS-langat, jotka ovat huomattavasti hankalampia tulostettavia ja vaativat tulostuslämpötilojen tarkempaa säätämistä. Koska tulostimessa on kaksi tulostuspäätä, toista lankaa voi käyttää tukirakenteena vaikeammissa muodoissa ja tukilangan voi liuottaa myöhemmin pois. Tällaisia tukilankoja löytyy esim. veteen liukenevana. Tässä vaiheessa aloin ymmärtää, että tästähän voisi olla iloa minullekin. Mitä kaikkea kivaa tällä voisikaan tulostaa keittiöön?

Joulunpyhinä perheen kaksi insinööriä kokosivat tulostinta puolitoista vuorokautta: siinä jäi joulukinkut syömättä ja joulukaljat juomatta, kun oli niin mielenkiintoista hommaa. Normaalisti miehet purkavat uuden laitteen heti ja katsovat mitä se on syönyt. Tällä kertaa sen vaiheen sai jättää välistä pois. Joululahja oli ilmeisen onnistunut, sillä miehen facebook-päivityksessä oli tulostimen kuva ja kommenttina, että "Kyllä nainen tietää, mitä mies tarvitsee :)".

Laitteen tulostusalusta. Tässä mallissa on kaksi tulostuspäätä eli voi tulostaa kahdella erilaisella langalla samaan kappaleeseen.

Laite edestä. 

Meidän tulostimessamme käytetään ensisijaisesti biohajoavia maissipohjaisia PLA-lankoja. Viimeisimpänä ostona on Puolasta tilattuja erikoislankoja: 80% puuta sisältävää puulankaa, PVA-lankaa (liukenee veteen), kumilankaa, lasinnäköistä läpinäkyvää PET-lankaa (rasitusta kestävää, vahvaa ja jäykkää). Lankoja on saatavilla myös messinki-, kupari-, ruostumaton teräs -yms. seoksina, jotka näyttävät alkuperäiseltä metallilta.

Emännän ensimmäinen toive oli saada Moccamasterin tuplakahvimittaa vastaava kahvimitta, kun isäntä rusikoi sen alkuperäisen aina halki. Isäntä piirsi CAD:lla kuvan alkuperäisestä mitasta ja tulosti parissa minuutissa ensimmäisen kappaleen. Tämä mitta tuskin halkeaa, on niin tukevaa tekoa. Pyöreä on kuulemma uusi vihkisormus... pyysin kyllä sydänkoristeluja seuraavaan :)

Toinen toiveeni oli saada spiraalileikkuri. Pari minuuttia ja pari metriä muovilankaa, ja leikkuri oli valmis. Ja toimii. 

Lähikuvaa spiraalileikkurista. Malli löytyi www.yeggi.com -sivustolta. Aina ei tarvitse itse osata piirtää mallia tulostettavasta kappaleesta, vaan niitä löytyy jo valmiina netistä. Ja nämä ovat ihan näitä ensimmäisiä tekeleitä, harjoittelemalla lopputulos on parantunut koko ajan.

Keittiöön tuli vielä jouluenkeli-piparimuotti. Seuraavaksi tulossa on morsian- ja sulhanen-piparimuotit, lammasmuotti, koiramuotti ym. 3D-tulostuksellahan on aivan rajattomat mahdollisuudet myös keittiössä :)

Isännän ystävä pyysi aseen tukkiin patruunasäilytystä muutamalle patruunalle. Tässä prototyyppi pidikkeestä. 

Lopullinen versio oli musta kuten asekin, ja patruunanpidike ruuvattiin tukkiin.

Keittiön apuväline tämäkin: iPadille teline, että saa katsella reseptejä leipoessaan, edestä...

...takaa...

Emännän iPhonekin sai telineen ja yksi kahvimitta lisää. Kokeiluja erilaisilla materiaaleilla.

Tässä oli jokin kuulalaakeriyritys meneillään, mutta tämä ei mennyt kuin Strömsössä...

Pilalle menneitä tekeleitä: isossa "kuulalaakerissa" helmet jäi kiinni. Pienessä laakerissa kuulat pyörii, mutta kuulista tuli huttua... GoPro-kameran linssinsuojan protokin meni vähän sinnepäin...tekemällä oppii :)

Sekalaisia prototyyppejä siipimutterista korkkeihin ja suppiloista GoPro-pidikkeisiin.

Poika halusi GoPro-kameraansa mustat muovikehykset  ja linssinsuojan toiseen kehykseen - ja tällaiset tekaisi kotona käydessään.